sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

52 viikkoa: 16/52


Aurinkoiset pääsiäspäivät ovat menneet lähinnä ulkoilun merkeissä, niin aamupäivästä kuin päivällisen jälkeen. Perjantaina tein poikkeuksen ja olin sisällä aamupäivän, perheen miesväen ollessa mummolassa, sillä ystäväni tuli kuuden tunnin matkan päästä meille. Viime näkemisestä oli tullut kuluneeksi jo puolivuotta jonka aikana Ava oli ystäväni silmissä kasvanut, mutta silti vielä ihan pikkuinen. Aamupäivän jutustelu päättyi halaukseen ja kesäkuun odotteluun, sillä alle kahden kuukauden päästä näemme seuraavan kerran ystäväni häiden merkeissä. Ajatelkaa, hän menee naimisiin miehen kanssa jonka kanssa he ovat olleet yhdessä yläasteen ysiluokalta asti. He ovat olleet yhdessä lähes yhtä kauan kuin me puolisoni kanssa, mikä on nykypäivänä aivan huikea saavutus. Itse olin myös ysillä kun yhteinen taival alkoi ja tänä päivänä yhdessä oloa on takana jo kahdeksan vuotta ja pari viikkoa alle neljä kuukautta. Hatun noston paikka, niin meille kuin ystäville.

Mukavan perjantain jälkeen seurasi ulkoilurikas lauantai, jolloin ulkoiltiin mummin, papan, mieheni siskon ja Leon serkkutytön kanssa monta tuntia ja välissä käytiin vain nukumassa. Kerettiin me anoppini kanssa pestä eilen meidän ikkunat ennen iltapäivän ulkoilua ja voi että miten ihanan puhtaat ne nyt ovat. Tänä aamuna aurinko tulvi ihanasti sisään puhtaiden ikkunoiden läpi, mutta se ei estänyt mua ja Avaa nukkumasta lähes kahdeksaan! Heti herättyämme oli aika pistää vipinää kinttuihin, sillä lähdettiin aamusta isälleni jonne Leo odotti pääsyään heti aamunsarastaessa. Missä on ukin koti, kuului pojan suusta koko aamun. Ukin kodissa käytiin ja reippaasti tultiin kotiin kahden ilmapallon kanssa ja ukkia ikävöitiin jo parkkipaikalla, mutta onneksi taidetaan nähdä ukki pian uudestaan sillä olohuoneemme saa uutta pintaa ja siihen hommaan pyydettiin kauniisti ukkia.

Nyt lapset jo heräsivät päiväuniltaan, joten läppäri painuu kiinni ja päivän touhut alkaa! Aurinkoista pääsiäspäivää<3!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Pikkulaukku hakusessa

Taannoin käydessäni HopLopissa Leon kanssa, kirosin isoa Guessin laukkuani jota sain rahdata mukanani liukumäestä pallomereen, aina pomppulinnaan asti. Silloin päätin, että mun on saatava joku oma pikkulaukku johon voin sujauttaa lompakon, puhelimeni, huulirasvan ja avaimet. Laukku olisi sellainen joka kulkisi mukana, niin lasten kanssa kuin ilman lapsia liikkuessani. Erityisesti tämä olisi kätevä, silloin kun lähden yksin liikenteeseen enkä tarvitse mukaani koko hoitolaukun sisältöä. Hoitolaukku kun kulkee mukana sinne minne Ava menee. Ajatellessani pikkulaukkuja, mieleeni tuli heti parhaimmaksi havaitun lompakon ansiosta Michael Kors mieleen, ja niinpä aloin selailemaan neittikauppojen tavarapaljoutta joiden joukosta bongasin alla olevan pikkulaukun.
Laukku täältä! 
Tämä olisi tyylikäs ja juuri sellainen mitä haen. Vihjasin tästä ihanuudesta jonka haluan, miehelleni sillä onhan tässä tulossa äitienpäivä, synttärin (tosin vasta heinäkuussa ja haluan tämän nythetimiten!) sekä elokuussa hääpäivä, mutta ihan sinne asti en malta odottaa tämän laukun saannin kanssa. Joten katsotaan ottaako rakas aviopuolisoni vinkistä vaariin ja ilahduttaa vaimoaan tällä rahapussia syövällä, täydellisellä yksilöllä.

Kuljetatteko omat pikkujutut hoitolaukussa vai onko olallanne oma pikkulaukku tarpeellisille jutuille?

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

52 viikkoa: 15/52

Kaksi viikkoa sitten minusta ja lapsista yhdessä on otettu kuvia, pahoittelut tästä saamattomuudesta näiden viikkokuvien suhteen mutta kokoaika tuntuu, että ei olisi aikaa vaikka kiireen jokainen tekee itse itselleen. Tällä viikolla Mieheni sai otettua meistä kuvia, tosin ne napattiin iltapalan aikaa, ennen seitsemään mutta eikai sillä ajalla ole väliä, kunhan kuvat saadaan otettua. Ennen iltapalaa oltiin anoppilassa, jossa oli myös Leon serkkutyttö äitinsä, Avan kummitädin, kanssa. Sinne mentiin suoraan kaupoista, jonne lähdettiin lasten päiväunien jälkeen haaveena saada jotain olohuoneeseen, josta ollaan nyt tämä sisustaminen päätetty aloittaa. Olohuoneemme on ihanan iso ja valoisa, mutta ei olla päästy vielä hyödyntämään tätä tilaa vaan tällä hetkellä olohuoneemme näyttää tylsältä eikä sohvalla istuessa ole sellaista kodin tuntua millainen kodissa pitäisi olla. Saatiin ostettua leppoisan iso kaluste meidän olkkariin, joka saapuu torstaina ja lisäksi olen ensi viikon lauantaina lähdössä Mieheni siskon kanssa kaupoille, sillä myös hän haluaa pistää kotia kevät kuntoon joten tuumattiin että yhdessä on mukavampi mennä ostoksille. Tämän päiväiseltä reissulta odotin saavani olkkariin senkin kaveriksi pienen vitriinin ja kirhahyllyn, mutta sellaisia ei saatu joten niiden etsiminen jatkuu tänään illalla kun avaan kuvastot.

Mutta pidemmittä sisustuspuheitta, joku teistä on varmaan odottanut tiistaisen kampaajalla käyntini jälkeen saavan nähdä uuden tukkani. Mietin kahdesti, että odotanko vielä viikon ennenkuin julkaisen blondista tukastani kuvia, jotta ystäväni näkisi tämän tukan livenä perjantaina vai paljastanko hänelle jo näin etukäteen mitä neljä tuntia kestäneellä kampaajalla saatiin aikaiseksi. Ja malttamattomana paljastan tukkani jo nytten!


Brunetesta tuli kolmen vuoden harkinnan jälkeen blondi. Kolmen vuoden ajan olen värjäyttänyt hiuksiani samalla sävyllä ja joka kerta lähtiessäni kampaajalta olen haaveillut vaaleammasta tukasta, ja nyt sitten uskalsin tämän haaveen toteuttaa. Odottaminen oli tämän arvoista ja tykkään tästä tukasta ihan mielettömästi! Mitä mieltä oletta blondiudestani?

Tänä iltana luvassa on Scandalia, kinuskijäätelöä ja sisustus unelmointia! Josko sitä pääsiäisenä repisi nämä tapetit olohuoneesta ja ottaisi sudin käteen? Katsotaan. Rentouttavaa sunnuntai-iltaa<3!